Meillä ja muualla presidenttiä valitsemassa

• Julkaistu 11.11.2019
• Tagit: vaalit
• Luettu 1118 kertaa

Satavuotiaassa Suomessa on ollut jo 12 presidenttiä. Heistä monet olivat toimessaan vaalikaudesta toiseen, ja heistä ainakin yksi oli luvattoman kauan — nimittäin Urho Kekkonen, joka aloitti presidenttinä vuonna 1958 ja luopui siitä toimesta vasta pakon sanelemana heikon terveydentilan vuoksi vuonna 1982. Kekkonen valittiin ”pressaksi” peräti neljäksi toimikaudeksi ja sinä aikana hänelle järjestettiin erityiskohtelua venyttämällä kolmatta presidenttikautta neljällä vuodella. Sinänsä onkin hauskaa ajatella kuinka presidentti voidaan valita vaaleihin kansanäänestyksellä, sillä perustuslaki sanoo sellaisen valittavan kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Mutta se, noudatetaanko valinnassa lakia, riippuu maata ympäröivästä ja maan sisäisestä poliittisesta tilanteesta. Nimittäin Suomen perustuslaki sanoo, ettei sama henkilö voi toimia presidenttinä kuin enintään kaksi peräkkäistä toimikautta.

Yhteenveto Suomen presidenteistä

Maamme ensimmäinen presidentin virkaa toimittanut henkilö oli Juho Kaarlo Ståhlberg vuosina 1919–1925. Sen jälkeen virkaan astui Lauri Kristian Relander vuosivälille 1925–1931. Kolmanneksi Suomen presidentiksi äänestettiin Pehr Evind Svinhufvud. Hän oli toimessa vuodesta 1931 aina vuoteen 1937, jolloin mainioista pitkistä viiksistään ja isänmaan rakkaudesta tunnettu Kyösti Kallio aloitti tehtävän. Hän oli siinä vain vuoteen 1940 asti. Maailmankirjat sekaisin saaneen myllerryskauden 1940–1944 presidenttinä toimitti Risto Heikki Ryti. Lyhyen tovin maan ylintä virkaa hoiti marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (1944–1946). Sen jälkeen alkoi pitkien presidenttikausien aika: vuosikymmenen ajan (1946–1956) Suomen presidenttinä oli Juho Kusti Paasikivi, jota seurasi edellä mainittu Urho Kaleva Kekkonen (1956–1982). Sitten pitkäveteisistä, usein päättömistä puheistaan tunnettu Mauno Henrik Koivisto otti vakanssin vastaan. Hänkin oli presidenttinä verraten kauan; vuosivälillä 1982–1994. Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, Nobelin rauhanpalkinnonkin saanut mies, hoiti presidentin virkaa vuosina 1994–2000, kunnes maan ensimmäiseksi naispuoliseksi presidentiksi valittiin kahdelle kaudelle Tarja Kaarina Halonen. Hän oli toimessa vuosina 2000–2012. Nykyinen Suomen tasavallan presidentti on ollut maaliskuusta 2012 lähtien Sauli Väinämö Niinistö.

Mitä Suomen presidentin tehtäviin kuuluu?

Tärkeimpiä tasavallan presidentin tehtäviä on toimia ulkopolitiikassa ”tieviittana”, kuten tavata muiden maiden edustajia ja lähettiläitä — viimeksi Sauli Niinistö tapasi Liettuan presidentin 5.11., mutta hän on usein myös kotimaassa toimittamassa milloin mitäkin.

Mainittakoon, että Niinistö kävi marraskuun alussa vastaanottamassa Yhteisvastuukeräyksen kokonaistuoton, eli noin kolme miljoonaa euroa. Se käytetään Suomessa vähävaraisten lasten ja nuorten koulutukseen, ja laitetaan osittain eteenpäin Keniaan asti Kirkon Ulkomaanavun välityksellä.

Niinistön kalenteriin kuuluu toki tehtäviä aina hänen viimeisen toimikautensa päättymiseen asti tammikuussa 2024. Seuraava merkittävin tehtävä on 6. joulukuuta järjestettävä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto.

Lokakuun alussa presidentti Niinistö kävi vierailulla Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin luona Washingtonissa. Siellä tapaamispaikka oli kuuluisa Valkoinen talo, ja sen ehkä tunnetuin työhuone — Oval Office.

Trumpilla on itselläänkin jännittävät paikat tulossa, mutta vasta vuoden päästä: marraskuussa 2020 järjestetään 59. Yhdysvaltain presidentin valitseminen. Trump on luonnollisesti nykyisen asemansa johdosta yksi kilpailun vahvimmista kandidaateista. Kun liikemies Donald Trump valittiin republikaanipuolueen nimissä maan tärkeimpään tehtävään, hän sai valitsijaäänten puolesta selkeän enemmistön, mutta absoluuttisten äänten määrässä hän hävisi demokraattipuolueen kärkikandidaatille Hillary Clintonille. Clinton sai tuolloin 65,85 miljoonaa ääntä kun Trumpille niitä ropisi vain 62,98 miljoonaa kappaletta.

On syytä pitää edelleen mielessä kuinka asemansa vakiinnuttaneet de facto -valemediat, kuten CNN, naureskelivat Trumpille ja väittivät hänellä olevan vain prosentin todennäköisyys voittaa vaalit. Se osoittaa kuinka politisoitunut media on, ja kuinka kaukana se on siitä todellisuudesta, jossa kansalaiset elävät. Politisoitunut media onkin Yhdysvalloissa masinoinut Trumpin valintapäivästä lähtien suoranaista coup d’étatia — vallankaappausta — ehdottamalla milloin presidentin pidättämistä, milloin syrjäyttämistä yrittämällä viedä hänet vankilaan oikeusteitse.

Se toki avaa mahdollisuuksia kekseliäälle lukijalle; esimerkiksi googlettaminen hakutermillä ”presidentinvaalit veikkaus” voi nähdä ideoita kuinka muuntaa oma näkemys mukavaksi rahabonukseksi. Esimerkiksi William Hillin pelurit, jotka tänään laittavat 100 puntaa sille vedolle, että Trump tulee voittamaan vaalit, on luvassa mukavat 220 brittipuntaa palkinnoksi mikäli niin todella tapahtuu.

Veikkauksia Suomen presidentinvaaleista vuonna 2024

Ei kulunut montaakaan minuuttia kun vuoden 2018 presidentinvaalien lopputulos oli laskettu, kun seuraavan kauden kandidaattien nimeämistä ryhdyttiin julkisuudessa spekuloimaan. Keskustalta on veikattu kisaan lähtevän Olli Rehn, Kokoomukselta puolestaan Jyrki Katainen, Kai Mykkänen, Paula Risikko, Alexander Stubb ja Jan Vapaavuori. Perussuomalaisten joukosta todennäköisimmin presidenttikisaan lähtevät Jussi Halla-aho, Laura Huhtasaari ja Ville Tavio. Sosiaalidemokraateilta eli ”sossuilta” presidentiksi presidentin paikalle voivat haluta Eero Heinäluoma, Sanna Marin ja kerran pinup-kalenterissakin esiintynyt Jutta Urpilainen. Vasemmistoliittolaisiakin saatetaan nähdä; Li Andersson sekä Hanna Sarkkinen. Vihreiden joukosta Niinistön paikalle povataan haluavan ainakin asiaa kertaalleen yrittänyt Pekka Haavisto, ja ehkä myös Ville Niinistö. Lisäksi pitkäaikainen politiikan konkari Paavo Väyrynen saattaa asettua kandidaatiksi. Mainittakoon, että melkeinpä kuka tahansa voi lähteä presidenttikilpailuuun; vuosikymmen sitten pellehyppääjä ja Uuno Turhapuro -elokuvissa Sörsselssöninä tunnettu Simo Salminen nimesi itsensä epävirallisesti kandidaatiksi tekemällä musiikkialbumin Simosta presidentti!

Näiden edustajien mahdollisuuksista päästä seuraavaksi Suomen presidentiksi järjestettiin Alma Median ja Ilta-Sanomien teettämä mielipidetiedustelu — sitä on saatettu manipuloida, mikäli yleisö on äänestänyt väärin — jossa tulokset suosivat Vihreiden Pekka Haavistoa. Hän sai lokakuussa äänestyksessä, jonka otanta oli 1500 äänestäjää, peräti 33 prosenttia äänistä. Lopputulema oli kaikessa komeudessaan seuraava:

• Haavisto: 33 %
• Vapaavuori 10 %
• Halla-aho 10 %
• Huhtasaari 4 %
• Rehn 11 %
• Katainen -
• Heinäluoma 7 %
• Urpilainen 6 %
• Sipilä -
• Andersson 8 %
• Väyrynen -
• Joku muu 4 %